SLU, Nuori Suomi, Suomen Kuntoliikuntaliitto, Suomen Olympiakomitea ja Helsingin kaupunki teettävät neljän vuoden välein kansallisen liikuntatutkimuksen. Viimeisimmästä tutkimuksesta käy hyvin ilmi, että vapaaehtoistyö kiinnostaa suomalaisia ja kansainvälinen menestys urheilussa on tärkeää.
Tutkimuksesta selviää myös, että alle 18-vuotiaista lähes 900 000 harrastaa liikuntaa ja 19-65-vuotiaista seuratoiminnassa on mukana eri tavoin 1 000 000 henkilöä. Se tarkoittaa, että jollain tavalla liikunta- ja seuratoiminnassa on 35 % suomalaisista.
Tuollaisen määrän aktiivisia ihmisiä voi olettaa myös liikuttavan melkoisen määrän euroja. Jokainen lastansa harrastuksiin kuskaava vanhempi tietää kyllä tarkkaan, kuinka paljon vuoden aikana euroja menee joukkueen tai seuran kassaan, kilpailu- ja turnausmatkoihin, polttoaineisiin tai harrastusvälineisiin. Koko vuoden potti jää harvoin pieneksi, varsinkin jos lapsia on useampia.
Tutkimuksen mukaan aikuiset käyttävät vuodessa keskimäärin 570 euroa liikuntaharrastuksiin. Tällä summalla kokonaismääräksi tulee huikeat 1,8 miljardia euroa! Kun tähän summaan lisätään vielä lasten ja nuorten harrastuksiin käytetyt eurot, ollaan takuuvarmasti monimiljardikerhon vakijäseniä.
Yli kaksi kolmannesta alle 18-vuotiaasta harrastaa vähintään kahta urheilulajia. Kolme neljästä seuraharrastajasta osallistuu vuoden aikana turnauksiin, otteluihin tai kilpailuihin. Suosion ja määrän perusteella kärkipaikkaa pitävät jalkapallo ja jääkiekko, joka on pääsääntöisesti aina seuratoimintaa. Seuratoiminnan ulkopuolella on vielä yli 250 000 lapsen ja nuoren potentiaalinen joukko liikunnasta ja urheilusta kiinnostuneita.
Kustannusvertailussa jääkiekko, salibandy ja jalkapallo keikkuvat kärkipaikoilla. Jokaisen lajin vuosikustannus on tutkimuksen mukaan harrastajalleen hieman alle 1 000 euroa. Vapaaehtoistoimijoita on 19-65-vuotiaista noin 500 000, joista suurin osa on 36-49-vuotiaita. Tämä selittyy luonnollisesti sillä, että omat lapset ovat harrasteiässä.
Vanhemmat, joiden lapsi tai lapset harrastavat vähintään yhtä urheilulajia, ovat parhaassa työiässään ja todennäköisesti asuntolainaa on vielä jonkin verran jäljellä. Työelämässä vanhempien suurimmat saavutukset ovat todennäköisimmin vielä edessä päin. Omiin ja lasten harrastuksiin löytyy rahaa, mutta se raha on pois jostain muualta. Toisille se voi tarkoittaa luopumista jostain vähemmän tärkeästä asiasta, toiset voivat joutua luopumaan hyvinkin tärkeästä.
Yritykset ovat hyvin nihkeitä antamaan nuorempien ikäluokkien harrastuksiin goodwill-näkyvyyttä. Varsinaisesta sponsorista ei voida edes puhua, koska kyseessä on vastikkeeton lahjoitus ja yrityksen logo kerran vuodessa ilmestyvässä turnausjulkaisussa.
Kannustakaamme siis kaikkia liikunnassa ja seuratoiminnassa mukana olevia puhaltamaan yhteen hiileen ja käyttämään erilaisia varainkeruukeinoja harrastusten rahoittamiseen. Vain sillä voimme varmistaa, että suomalaiset liikkuvat edelleenkin. Ja mieluummin niin, että neljän vuoden päästä voimme lukea tutkimuksesta, että suomalaiset ovat liikkuneet enemmän.