Tarvitseeko rahankeräykseen lupa? Rahankeräyslaki selkokielellä

Monelle koululuokalle, urheiluseuralle tai yhdistykselle varainkeruun suunnittelu alkaa samalla kysymyksellä: tarvitseeko rahankeräykseen luvan? Rahankeräyslaki asettaa selkeät reunaehdot sille, milloin keräys on laillista ja milloin se vaatii viranomaisen luvan tai ilmoituksen. Lyhyt vastaus: tuotemyynti ei ole rahankeräystä eikä vaadi lupaa – se on monelle ryhmälle turvallisin tapa hankkia varoja.

Tässä artikkelissa käymme läpi rahankeräyslain keskeiset säännöt selkokielellä: milloin rahankeräyslupa tarvitaan, milloin riittää pienkeräysilmoitus, missä tilanteissa lupaa ei tarvita lainkaan ja miksi tuotemyynti on juridisesti eri asia kuin rahankeräys. Lopussa käymme läpi myös kielletyt järjestämistavat, jotka on hyvä tuntea ennen kampanjan aloittamista.

Mikä on rahankeräys?

Poliisin määritelmän mukaan rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöltä pyydetään rahalahjoituksia ilman vastiketta. Tämä on koko aiheen tärkein lähtökohta: jos lahjoittaja ei saa mitään vastineeksi antamalleen rahalle, kyse on rahankeräyksestä.

Rahankeräyksiä saa järjestää pääsääntöisesti yleishyödyllisiin tarkoituksiin, ja lähtökohtaisesti rahankeräyksen järjestämiseen tarvitaan rahankeräyslupa. Pienimuotoisia ja lyhytaikaisia keräyksiä on mahdollista järjestää myös pienkeräyksen muodossa, jolloin lupaa ei tarvitse anoa Poliisihallitukselta, mutta järjestäminen edellyttää kirjallista ilmoitusta poliisilaitokselle.

Rahankeräyslupa vai pienkeräys?

Rahankeräyslupa

Rahankeräyslupaa haetaan Poliisihallitukselta. Luvat myönnetään 1.3.2020 alkaen toistaiseksi voimassa olevina, joten niitä ei tarvitse erikseen uusia. Lupa sopii yhteisöille, joilla on jatkuva tarve kerätä varoja.

Luvan haltijalla on vuosittainen raportointivelvollisuus: Poliisihallitukselle on annettava vuosi-ilmoitus edellisestä vuodesta ja vuosisuunnitelma tulevasta toiminnasta. Ilmoitus on tehtävä, vaikka tilikaudella ei olisi kerätty varoja, ja se on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Vuosi-ilmoituksen käsittely maksaa 205 euroa vuonna 2026. Tilityksen tarkastamisesta ei peritä erillistä käsittelymaksua.

Pienkeräys

Pienkeräys on nimensä mukaisesti pieni rahankeräys, jolla kerätään rajallinen määrä rahaa lyhyessä ajassa. Poliisin tiivistys pienkeräyksen ehdoista:

• pienkeräyksellä saa kerätä enintään 10 000 euroa
• pienkeräys voi kestää enintään 3 kuukautta
• pienkeräyksiä saa järjestää enintään 2 kertaa kalenterivuodessa
• pienkeräyksiä voivat järjestää pääasiassa samat tahot, jotka voivat saada rahankeräysluvan
• lisäksi pienkeräyksiä voivat järjestää vähintään kolmen Suomessa pysyvästi asuvan 15 vuotta täyttäneen henkilön muodostamat ryhmät, joiden jäsenistä vähintään yksi on täysivaltainen eli 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka hallitsee itseään ja omaisuuttaan

Jos pienkeräykseen kertyy tuottoa yli sallitun 10 000 euron, keräys on keskeytettävä välittömästi. Pienkeräyksellä ei myöskään saa kerätä rahaa elinkeinotoiminnan tukemiseen eikä oikeushenkilön, kuten osakeyhtiön tai yhdistyksen, varallisuuden kartuttamiseen. Tämä on tärkeä rajoitus, jonka moni yhdistys ohittaa suunnitelmissaan.

Näin pienkeräysilmoitus etenee

Tee keräyksestä kirjallinen ilmoitus poliisilaitokselle vähintään viisi arkipäivää ennen pienkeräyksen aloittamista. Odota sen jälkeen, että poliisilaitos käsittelee ilmoituksen ja antaa pienkeräysnumeron. Poliisilaitos käsittelee ilmoitukset viiden arkipäivän kuluessa niiden saapumisesta, eikä keräystä saa aloittaa ennen pienkeräysnumeron saamista.

Poikkeus: keräyksen saa käynnistää ilman pienkeräysnumeroa, jos poliisilaitos ei ole käsitellyt ilmoitusta ja antanut numeroa viiden arkipäivän kuluessa ilmoituksen jättämisestä. Jos ilmoituksessa on puutteita ja poliisi pyytää korjaamaan ne, viiden päivän aikaraja ei ole voimassa eikä keräystä saa aloittaa ennen kuin asia on hoidettu. Poliisilaitos voi myös kieltää pienkeräyksen, jos järjestämisen edellytykset eivät täyty. Tällöin järjestäjä saa valituskelpoisen päätöksen.

Huomaa myös, että jos ilmoitus lähetetään postitse, viiden arkipäivän määräaika alkaa kulua asiakirjojen saapumispäivästä, ei lähettämishetkestä. Ilmoitus on maksullinen, ja ajantasaiset summat löytyvät poliisin sivulta maksut ja käsittelyajat.

Mitä pienkeräysilmoituksessa on kerrottava?

• pienkeräyksen järjestäjä ja tämän tunnistetiedot sekä yhteystiedot
• arvioitu keräystuotto
• varojen yksilöity ensisijainen ja toissijainen käyttötarkoitus. Toissijainen käyttötarkoitus on pakollinen sen varalta, että varoja ei voida käyttää ensisijaiseen tarkoitukseen.
• arvioidut keräyskulut
• keräyksen järjestämisaika päivämäärinä
• keräyksessä käytettävät pankkitilit ja tilinkäyttöoikeuksia koskevat tiedot

Jos ilmoituksen tekee yhdistyksen tai säätiön puolesta, mukaan liitetään tiedot kaikista henkilöistä, jotka päättävät keräyksen järjestämiseen liittyvistä asioista, sekä heidän henkilötunnuksensa. Yleensä näitä ovat ainakin hallituksen jäsenet. Lisäksi vähintään kolmen henkilön ryhmän järjestämän keräyksen tili ei voi olla kenenkään ryhmän jäsenen tai muun yksityishenkilön yksityinen tili.

Milloin rahankeräyslupaa ei tarvita lainkaan?

Poliisi luettelee useita tilanteita, joissa lupaa tai pienkeräysilmoitusta ei tarvita. Ryhmien varainhankinnan kannalta olennaisimmat ovat seuraavat.

Varhaiskasvatusryhmät ja opetusryhmät

Varhaiskasvatusryhmät ja opetusryhmät saavat järjestää rahankeräyksen ilman rahankeräyslupaa tai pienkeräysilmoitusta tilaisuudessa, jolla on ennalta määrätty alkamis- ja loppumisajankohta sekä ohjelmallinen sisältö. Mukana tulee olla vähintään yksi täysivaltainen henkilö, joka on vastuussa rahankeräyksestä. Rahaa voidaan kerätä vain ryhmän, päiväkodin, koulun tai muun tahon järjestämässä tilaisuudessa, joten keräystä ei voi järjestää esimerkiksi internetissä tai sosiaalisessa mediassa. Kerätyt varat on käytettävä opiskelun edistämiseen, esimerkiksi leirikoulun tai luokkaretken rahoittamiseen. Lisätietoa löydät artikkelista saako luokka kerätä rahaa.

Vakiintuneet opinto- ja harrasteryhmät

Sama koskee vakiintunutta opinto- tai harrasteryhmää: keräys on sallittu ilman lupaa tai ilmoitusta tilaisuudessa, jolla on ennalta määrätty alkamis- ja loppumisajankohta sekä ohjelmallinen sisältö, ja mukana on oltava vähintään yksi täysivaltainen vastuuhenkilö. Varat on käytettävä ryhmän opiskelun tai harrastustoiminnan edistämiseen, esimerkiksi harrastevälineiden hankintaan. Välineet eivät kuitenkaan saa siirtyä ryhmään kuuluvien henkilökohtaiseksi omaisuudeksi, vaan niiden tulee jäädä ryhmän omistukseen.

Muut tilanteet, joissa lupaa ei tarvita

• Naapuriapu. Läheiset voivat auttaa vaikeuksiin joutunutta henkilöä tai perhettä tavarana, rahana tai työpanoksena. Rahana annettavan avun on perustuttava oma-aloitteisuuteen: naapuriavun antamista varten ei saa järjestää rahankeräystä eli pyytää yleisöltä rahalahjoituksia, eikä sitä voi kerätä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
• Tavarakeräykset. Esimerkiksi käytettyjen vaatteiden tai lelujen pyytäminen lahjoituksena ei edellytä rahankeräyslupaa.
• Hyväntekeväisyyshuutokauppa, tukikonsertti tai tukitilaisuus. Näiden järjestäminen ei ole rahankeräystä. Kyse on kaupankäynnistä tai pääsylipputuloista, jotka lahjoitetaan kokonaan tai osittain hyväntekeväisyyteen.
• Testamenttilahjoitusten pyytäminen. Yhteisöt ja säätiöt voivat esimerkiksi verkkosivuillaan kehottaa yleisöä testamenttaamaan omaisuuttaan.
• Merkkipäivä- ja muistolahjoitukset. Yksityishenkilö voi pyytää kukkien sijaan rahalahjoituksia. Poikkeus koskee vain yksityishenkilöitä, joten yhdistykset ja säätiöt eivät voi pyytää yleisöltä merkkipäivälahjoituksia ilman lupaa.
• Maksuttomat ja avoimet tilaisuudet rajatulla alueella. Rekisteröity yhdistys, säätiö tai Suomen Punainen Risti saa kerätä rahaa järjestämässään tilaisuudessa, jos tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille, se järjestetään sisätiloissa tai ulkona rajatulla alueella ja sillä on ohjelmallinen sisältö. Varat on käytettävä sääntöjen mukaisen toiminnan tukemiseen, ei elinkeinotoimintaan.
• Vaalikeräykset ja kolehti omine ehtoineen.

Koko luettelo ehtoineen löytyy poliisin sivulta Milloin rahankeräyslupaa ei tarvita? Koululuokan tilannetta käsittelemme tarkemmin erillisessä artikkelissamme.

Tuotemyynti ei ole rahankeräystä

Tässä on koko artikkelin tärkein käytännön tieto. Poliisin mukaan rahankeräyksiä järjestävät tahot hankkivat usein varoja myös myymällä erilaisia tuotteita, ja tämä on täysin sallittua toimintaa, joka ei edellytä rahankeräyslupaa.

Ero on siinä, saako maksaja vastikkeen. Rahankeräyksessä lahjoittaja antaa rahaa saamatta mitään vastineeksi. Tuotemyynnissä ostaja saa tuotteen ja myyjä saa maksun. Tämä tarkoittaa, että koululuokka, urheiluseura tai yhdistys voi myydä tuotteita ilman lupaprosessia, eikä myyntiin liity eurokattoa tai aikarajoitusta. Ideoita sopivista tuotteista löydät artikkelista mitä myydä luokan kanssa.

Yksi ehto on kuitenkin muistettava: tuotemyynti on pidettävä rahankeräyksestä erillään. Poliisin ohjeen mukaan tuotemyyntiä ei tule harjoittaa samaan aikaan rahankeräyksen kanssa eikä tuotemyyntiin saa sekoittaa rahankeräyksen elementtejä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että myyntikampanjaa ei kannata markkinoida lahjoituksena tai tukimaksuna.

Milloin tuotemyynti voi olla peiteltyä rahankeräystä?

Poliisi toteaa suoraan, ettei luvan tai ilmoituksen tarvetta voi kiertää naamioimalla rahankeräys tuotemyynniksi. Peitellystä rahankeräyksestä voi olla kyse esimerkiksi silloin, jos tuotteesta peritään sen arvoon nähden kohtuuttoman suurta maksua sillä perusteella, että varat käytetään hyvään tarkoitukseen. Kyse voi olla peitellystä keräyksestä myös silloin, jos rahasuorituksen vastikkeeksi tarjotaan hyödykettä, jolla on lähinnä näennäinen merkitys vastikkeena.

Käytännön sääntö on selkeä: myykää oikeita tuotteita niiden arvoa vastaavalla hinnalla ja kertokaa ostajalle avoimesti, että kyse on ostamisesta, jonka tuotto menee ryhmän hyväksi. Viestinnän tulisi aina olla niin selkeää, että osallistujat ymmärtävät mistä toiminnassa on kyse, vaikka myynnistä saatava tulo käytettäisiinkin hyvään tarkoitukseen.

Huomaa, että verotus on lupa-asioista erillinen kysymys. Verohallinnolla on oma kannanottonsa luokkatoimikuntien varainhankinnan verotuksesta sekä ohjeet yleishyödyllisen yhteisön tuloverotuksesta. Urheiluseurojen erityiskysymyksiä käsittelee erillinen artikkelimme varainhankinnan verotuksesta.

Kielletyt järjestämistavat, jotka on hyvä tuntea

Vaikka ryhmänne päätyisi tuotemyyntiin, kannattaa tuntea rahankeräyksen kielletyt järjestämistavat. Ne tulevat vastaan heti, jos samaan tapahtumaan yhdistetään myyntiä ja lahjoituspyyntöjä.

• Arpajaisia ei saa järjestää rahankeräyksen yhteydessä. Rahankeräykseen osallistuvien kesken ei saa arpoa mitään, eikä yleisöä saa houkutella osallistumaan keräykseen arpajaisten avulla.
• Vastiketta ei saa antaa. Rahankeräyksessä ei yleensä saa antaa lahjoittajille mitään vastiketta. Sallittua on antaa vähäarvoinen keräystunnus, kuten pinssi tai tarra. Keräystunnuksina jaettavia esineitä ei kuitenkaan saa myydä, vaan myyntitoiminnassa on käytettävä erilaisia esineitä.
• Harhaanjohtavat tiedot ovat kiellettyjä. Lahjoittajille on annettava oikeat ja riittävät tiedot keräyksestä. Olennaisia tietoja ei saa salata eikä epäolennaisia korostaa.
• Lahjoittajia ei saa painostaa. Lahjoittamisen on oltava aina vapaaehtoista, eikä kieltäytyvää saa syyllistää.
• Keräystä ja jäsenhankintaa ei saa sekoittaa. Esimerkiksi saman puhelun aikana ei yleensä ole sallittua sekä pyytää lahjoitusta että pyytää liittymään jäseneksi.
• Ketjukirjeet ja pyramidipelit ovat kiellettyjä.

Mitä yleisölle on kerrottava keräyksen yhteydessä?

Rahankeräyksen järjestäjän on ilmoitettava keräyksen yhteydessä keräyksen järjestäjä, kerättävien varojen käyttötarkoitus sekä lupanumero tai pienkeräysnumero. Näiden tietojen avulla luvallisen ja luvattoman keräyksen erottaa toisistaan. Poliisihallitus julkaisee myös listan voimassa olevista rahankeräysluvista kahdesti kuukaudessa. Lista ei sisällä pienkeräystietoja, ja pienkeräysasioista voi kysyä suoraan poliisilaitoksilta.

Näin aloitat varainhankinnan tuotemyynnillä

1. Valitkaa sopivat tuotteet. Hyvä varainhankintatuote on laadukas, helppo myydä ja jättää ryhmälle riittävän katteen. Hinnan on vastattava tuotteen arvoa.
2. Kerätkää tilaukset ensin. Ennakkomyynnissä myyjät keräävät ensin tilaukset, ja tuotteet toimitetaan sen jälkeen. Tällöin ryhmä ei tarvitse aloituspääomaa.
3. Jakakaa vastuut. Sopikaa, kuka myy, kuka kerää rahat ja kuka hoitaa tilityksen.
4. Viestikää selkeästi. Kertokaa ostajille, mitä he ostavat, mihin tuotto käytetään ja minkä ryhmän hyväksi myynti tehdään.
5. Seuratkaa tuloksia. Pitäkää kirjaa myydyistä tuotteista ja kertyneistä varoista, jotta tiedätte, milloin tavoite täyttyy.

Tuotemyynti ei vaadi lupaa eikä ilmoituksia – se on nopein tapa käynnistää varainhankinta. Tutustu koululuokan varainhankintaan ja pyydä maksuton tarjous. Autamme löytämään juuri teidän ryhmällenne sopivan ratkaisun.

Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei lakineuvontaa. Tiedot on koottu poliisin ja Verohallinnon verkkosivuilta ja tarkistettu 25.9.2026. Varmistakaa oman keräyksenne tilanne poliisilta ennen aloittamista.