Myös leirikoulua valmistellessa pätee vanha hyvä sääntö: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tämä tarkoittaa sitä, että viidennellä tai kuudennella luokalla järjestettävän leirikoulun suunnittelu olisi hyvä aloittaa mahdollisuuksien mukaan jo viimeistään toisella vuosiluokalla.
Heti suunnitteluprosessin alussa on hyvä tehdä kaikille vanhemmille selväksi, että leirikoulu tai luokkaretki on yhdenvertaista koulutoimintaa muun opetuksen kanssa, joten niiden tulee olla oppilaalle maksuttomia. Näin ollen jokaisella oppilaalla tulee myös olla mahdollisuus osallistua retkelle huolimatta siitä, onko hän tai hänen huoltajansa osallistunut sitä varten järjestettyyn varojen keräykseen.
Varojen keräämisen ja leirikoulumaksujen periaatteet onkin hyvä selkeyttää heti alussa, jottei siitä myöhemmin syntyisi erimielisyyksiä vanhempien kesken. Leirikoulua koskevien yhteisten pelisääntöjen tulisi muutenkin olla mahdollisimman selvät.
Järjestäytymiskokous
Yleensä leirikoulu nousee ensimmäisen kerran puheeksi vanhempainillan yhteydessä. Koska silloin on paljon muitakin asioita käsiteltävänä, on todennäköisesti kaikkein helpointa sopia erillinen tapaaminen, jonka aiheena on yksinomaan leirikoulu. Näin asiat jaksetaan puida yksityiskohtaisemmin läpi, kun aikaa ei mene muiden, täysin aiheeseen kuulumattomien, asioiden läpikäymiseen. Kaikki kokouksissa päätettävät asiat olisi myös tärkeää kirjata ylös omaan muistioonsa, joka jaetaan kokouksen jälkeen kaikille vanhemmille.
Ensimmäisessä järjestäytymiskokouksessa on suositeltavaa heti alkuun muodostaa leirikoulutoimikunta, johon valitaan puheenjohtaja, rahastonhoitaja sekä ainakin muutama aktiivijäsen, jotka sitoutuvat hoitamaan käytännön suunnittelutöitä sekä järjestelyjä. Kaikkea ei pidä kasata yhden ihmisen harteille, vaikka yksi innokas vastuunkantaja joukosta ylitse muiden nousisikin. Sairastumiset ja elämäntilanteiden muutokset (kuten muutto toiselle paikkakunnalle) voivat nimittäin osua kohdalle äkkiarvaamatta.
Monet vanhemmat ovat mielihyvin mukana toiminnassa, kunhan heille asetetaan selkeät tehtävät (mokkapalojen leipominen myyjäisiin tai grillivastaavan tehtävät ulkoilutapahtumassa), mutta usein he myös kokevat itse suunnitteluvaiheen työlääksi. Näin ollen onkin hyvä muodostaa ydinjoukko vanhempia, jotka ottavat vetovastuun toiminnasta.
Päätettävät asiat
Ensimmäisten päätettävien asioiden joukossa on ilman muuta leirikoulun ajankohta. Suosituimpia ajankohtia ovat viidennen luokan kevät ja kuudennen luokan syksy. Monet opettajat ovat kuitenkin huomanneet, että leirikoulun vaikutus luokan sisäiseen dynamiikkaan ja ryhmähenkeen on erittäin positiivinen. Siksi se olisikin hyvä järjestää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jopa jo viidennen luokan syksyllä. Harmi kyllä monet luokat heräävät leirikoulun suunnitteluun sen verran myöhään, että sen käytännön toteutus saattaa venyä jopa kuudennelle luokalle.
Toinen asia, joka olisi hyvä päättää heti aluksi, on itse retkikohde. Esimerkiksi Suomen leirikouluyhdistyksen kotisivut ovat hyvä resurssi tässä vaiheessa. Hämmästyttävän moni luokka jättää tämän päätöksen odottamaan sitä, että heillä on tarkasti selvillä, paljonko luokan kassaan on retken järjestämiseksi kertynyt rahaa.
Jos valittu retkikohde on kaikille mieleinen ja tavoittelemisen arvoinen, myös motivaatio tavoitteen saavuttamiseksi on korkeampi. Jos helsinkiläiskoulu päättääkin Linnanmäen sijaan suunnata Lappiin, on se lapsille toki paljon mielenkiintoisempi retkikohde. Tällöin vanhemmatkin todennäköisesti sitoutuisivat hankkeeseen aivan eri motivaatiolla.
Suosittelemmekin päättämään retkikohteen jo varhaisessa vaiheessa, koska silloin sitä varten tehtävä varainkeruu on mahdollista jaksottaa pidemmälle aikavälille. Tämä toisaalta kuormittaa vanhempia ajallisesti vähemmän, mutta samalla myös mahdollistaa ikimuistoisen leirikoulun.
Tapahtumat ylös kalenteriin
Ensimmäisessä kokouksessa kannattaa päättää ainakin seuraavan puolen vuoden – mieluummin jo koko kouluvuoden – aikana toteutettavat tapahtumat. Näin vanhemmilla on mahdollisuus varata niille aikaa kalentereihinsa, ja tapahtumien järjestelytöihin löytyy varmemmin vapaaehtoisia.
Kannattaa myös miettiä jo etukäteen, mitä kaikkea tapahtuman järjestäminen vaatii ja kuka on vastuussa eri asioista. Lisäksi on hyvä lyödä lukkoon seuraavan kokouksen ajankohta, jolloin varmistetaan taas mahdollisimman suuren joukon läsnäolo. Mitä suurempi joukko organisoinnissa on mukana, sitä todennäköisempää on, ettei mikään päivämäärä sovi kaikille. Tämä on vain niitä tosiasioita, jotka tulee hyväksyä. Tulee kuitenkin pitää huolta siitä, että seuraavalla kerralla informoidaan aiemmin poissa olleita.
Lopuksi kannattaa muistaa, että positiivinen asenne vie pitkälle: kun jokainen tekee parhaansa, myös varsinaista retkeä edeltävä aika on hauskaa yhdessäoloa ja vanhemmat saavat yhdessä puuhatessa mainion tilaisuuden tutustua toisiinsa.
Onko teillä suunnitteilla leirikoulu? Siinä tapauksessa kannattaa lukea myös blogisarjan seuraava osa, joka julkaistaan ensi viikolla. Siinä käsitellään tarkemmin erilaisia leirikoulukohteita sekä pohditaan, miten omalle luokalle järjestetään sopivin mahdollinen leirikoulu.
Kiinnostaako aihe? Tutustu blogikirjoitukseemme uudesta opetussuunnitelmasta, jossa puhutaan myös leirikouluista.
Juttusarjan toiseen osaan tästä.