Yksi Pilkkosten monivuotisista suosikeista on, kuten monet tietävätkin, heinäkasvi bambu monissa muodoissaan. Bambusukat, bambualusasut ja bambupyyhkeet ovat hurmanneet miellyttävällä pehmeydellään. Pilkkosetin bambutuotteissa käytetään bambuviskoosia, jota esimerkiksi kesään sopivissa Bambu Varreton-sukissa on jopa 78 %. Sukkiin bambuviskoosi sopii erinomaisesti hengittävyytensä ja ilmavuutensa ansiosta. Lisäksi bambukuitu on luonnostaan antibakteerista, eivätkä siitä valmistetut tekstiilit allergisoi. Raaka-aineena bambu on kuitenkin mielettömän monipuolinen.
Bambun varsi on erittäin kuitupitoinen – sitä voidaan käyttää tekstiilinvalmistuksen lisäksi monipuolisesti muun muassa rakennusmateriaalina, polttopuuna, työkalujen valmistukseen ja totta kai niin pandojen kuin ihmistenkin ruokana. Bambu on myös hyvin ekologinen raaka-aine: se ei tarvitse kasvaakseen lannoitteita tai torjunta-aineita. Lisäksi bambu uusiutuu hyvin nopeasti. Eräät lajikkeet kasvavat pituutta jopa 91 cm yhden vuorokauden aikana!
Bambua kasvaa kotoperäisesti Eurooppaa lukuun ottamatta kaikilla mantereilla. Jopa Yhdysvalloissa bambua viljellään kaupallisiin tarkoituksiin. Suomessakin bambua voi toki kasvattaa puutarhassa, ja tähän sopivat erinomaisesti Phyllostachys-sukuun kuuluvat bambut, jotka kestävät pakkastakin (jotkut jopa -29 °C!).
Myyttejä ja mieskuntoa
Usein liitämme bambun varsin kiinteästi mielikuvissamme kuitenkin Aasiaan, emmekä syyttä. Aasialaisessa kulttuuripiirissä bambulla on monesti hyvin erityinen rooli. Vaikkapa nepalilaisessa keittiössä bambunversot ovat suurta herkkua fermentoituna. Monessa intialaisessa keittiössä bambunversoilla on myös sijansa. Toki myös syömäpuikot valmistetaan hyvin usein bambusta. Kiinalaisessa lääketieteessä bambua käytetään infektioiden parantamiseen, intialaisessa Assamin osavaltiossa puolestaan impotenssin, hedelmättömyyden ja kuukautisvaivojen hoitoon. Aasiassa bambu on myös suosittu rakennusmateriaali, ja japanilaisessa kendo-taistelulajissa käytetään bambusta valmistettuja shinai-nimellä tunnettuja miekkoja.
Ja onhan bambulla paikkansa myös aasialaisissa mytologioissa, kansan tarustossa. Esimerkiksi eräs filippiiniläinen luomismyytti kertoo, että ensimmäinen mies ja nainen astuivat maan päälle halkaistusta bambunrungosta meren ja taivaan taistelun jälkeen. Malesialaisessa kansantarussa mies nukkuu bambukasvin alla, nähden unta ylimaallisen kauniista naisesta. Herättyään mies katkaisee bambun rungon ja löytää unensa naisen rungon sisältä. Melkoista. Kiinassa ja Intiassa bambun kukkimiseen ei perinteisesti ole liitetty positiivisia mielikuvia: sinänsä näyttävän tapahtuman nähtiin enteilevän huonoja satoja tai olevan merkki kirouksesta. Osaltaan tämä varmasti johtuu kukkimisen harvinaisuudesta, sillä monet lajikkeet kukkivat vain 65 – 120 vuoden välein.
Bambusta totisesti on moneen – se kannattaa pitää mielessä, kun vetää seuraavan kerran bambusukat jalkaan!
Bambun kasvattamisesta Suomessa löytyy tietoa esimerkiksi täältä.