5 vinkkiä leiriläisen koti-ikävään

Leirille lähtiessä lasta ja varsinkin vanhempia voi vähän jännittää, varsinkin jos leiri on lapsen ensimmäinen. Suurimman osan ajasta, ei leirillä kerkeä koti-ikävä vaivaamaan, kun touhuamista riittää, mutta hiljaisempina hetkinä ja illalla voi ikävä tullakin. Varsinkin kotiin soittaessa lapselle voi yhtäkkiä tulla haikea olo.
Jaa
Kesälomat alkoivat ja monet lapset ja nuoret suuntaavat erilaisille leireille. Leirillä lapsi oppii paljon, saa uusia kavereita, innostuu uusista asioista ja palaa kotiin toivottavasti jonkun verran omatoimisempana ja itsenäisempänä.

ikäväLeirille lähtiessä lasta ja varsinkin vanhempia voi vähän jännittää, varsinkin jos leiri on lapsen ensimmäinen. Suurimman osan ajasta, ei leirillä kerkeä koti-ikävä vaivaamaan, kun touhuamista riittää, mutta hiljaisempina hetkinä ja illalla voi ikävä tullakin. Varsinkin kotiin soittaessa lapselle voi yhtäkkiä tulla haikea olo.

Jo kevään luokkaretkien ja leirikoulujen aikaan mietimme täällä Pilkkosilla, että miten koti-ikävää voisi välttää tai lievittää, ja keräsimme nyt kesän alkuun muutaman hyvän vinkin, joita voi käyttää niin luokkaretkiin, turnausviikonloppuihin kuin kesäleireihinkin:

1. Puhu leiristä etukäteen lapsen kanssa

Jutelkaa tulevasta leiristä positiiviseen sävyyn: miettikää mitä kivoja juttuja leirillä voikaan tapahtua ja kuinka hauskaa on päästä reissuun omanikäisten kavereiden kanssa. Muista kuitenkin, ettei kaikki välttämättä ole kivaa: voi olla ettei ruoka maita, sää voi olla huono, joku tehtävä voi olla vaikea… Näillä asioilla ei kannata etukäteen pelotella, vaan keskustella vaikka siitä, kuinka yrittäminen on tärkeää ja kuinka kannattaa pyytää apua silloin, kun tarvitsee.

2. Harjoitelkaa yökyläilyllä

Jos lapsi ei ole ennen ollut yksin poissa kotoa, kannattaa hyvissä ajoin vähän harjoitella: sopikaa kavereiden kanssa yökyläilyä puolin ja toisin. Kun on selvinnyt yhden yön poissa kotoa, on vaikein kynnys ylitetty.

3. Sopikaa kotiin soittamisesta

Ennen leiriä kannattaa sopia, kuinka usein kotiin soitellaan. Koti-ikävä tulee yleisimmin juuri kotiin soittohetkellä. Lapsesta, leiristä ja tilanteesta riippuen voi esimerkiksi sopia, että soitellaan joka toinen ilta, silloin lapsi saa tarpeeksi usein kertoa kaikesta tapahtuneesta, muttei rutiinin omaisesti joka ilta odota kotipuhelua. Muina päivinä voi sitten vaikka lähettää viestin, mutta muista, ettet lähetä viestiä myöhään illalla: jos lapsi on jo sängyssä ja lukee yhtäkkiä kotoa tulleen hyvänyön toivotuksen, voi ikävä vallata mielen.

4. Ole itse positiivinen ja iloinen puhelimessa

Jos leiriltä soittaa itkuinen lapsi, kannattaa itse pysyä reippaana ja positiivisena. Pahin, mitä voit sanoa, on ”voi voi, meilläkin on niin kauhea ikävä”. Parasta on jutella vaikka siitä, mitä seuraavana päivänä on luvassa ja kysellä, mitä päivän aikaan on tapahtunut.

5. Keskustele tai viestittele leiri-ohjaajien kanssa

Jos kotiin soittavalla lapsella tuntuu olevan todella kova ikävä, kannattaa laittaa viestiä leirin aikuisille. Voi olla, ettei lapsi ole kertonut kenellekään muulle ikävästään, vaan miettii sitä itseksensä päivän hiljaisempina hetkinä. Jos leiri-ohjaaja tietää ongelmasta, voi hän yrittää varmistaa, että lapsella on tarpeeksi touhua, eikä ikäviä hetkiä kerkeä olemaan niin paljoa.

Leirin jälkeen, kannattaa vielä varmistaa, ettei leiristä jää päällimmäiseksi mieleen koti-ikävä. Jutelkaa vielä kotiin paluun jälkeenkin leirin positiivisista puolista. Tässä vaiheessa uskaltaa jo kehua lasta siitä, kuinka hän on ollut reipas ja selvinnyt aika jännittävästä jutusta!

Muista nämä vinkit myös luokkaretkelle ja leirikouluun mennessä. Jos joukkueesi, luokkasi tai ryhmäsi tarvitsee apua varainkeruuseen retkeä varten, nappaa vinkit täältä.

ikävä